Meidän on mahdoton estää maailmanlaajuisia muutoksia, mutta voimme auttaa koteja reagoimaan muutokseen.
(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 8.6.2022)
Seuraan aika tarkasti oman arkeni kuluja. Tankkasin eilen 40 litraa, satanen meni. Asuntolainani korot ovat nousemassa, ruokakaupassa viikon perusostosten hinta oli lähes parikymppiä enemmän kuin ennen. Erityisesti kalan ja lihan hinnannousu yllätti.
Suomalaisten ostovoimaa koetellaan. Hintojen nousu kohtelee epätasa-arvoisesti suomalaisia eri puolilla maata. Tuoreimmat arviot kertovat, että ruuan hinta nousee tänä vuonna jopa kymmenen prosenttia suhteessa viime vuoden keskimääräiseen hintatasoon. Kotitalouden ruokalasku voi kasvaa yli 500 eurolla.
Kasvaneet sähkölaskut ovat huolestuttaneet meistä monia jo pitkään, kun kodin lämmittämiseen valuu entistä pidempi penni. Huoli talvikuukausien lämmityskuluista ei tule katoamaan. Eurooppa kärvistelee irti venäläisestä energiasta. Kiireellisimmin pitäisi päästä kaasusta ja öljystä.
Bensapumpulla saa usein hieraista silmiään. Pitkien matkojen Suomessa autolla on kuljettava ja monen työssä käynti on riippuvaista autosta.
Korkojen nousu iskee asuntovelallisiin ja myös valtiontalouteen. Prosentin nousu valtionlainojen koroissa lisää budjetin korkomenoja puolitoista miljardia euroa.
Kotitalous ei voi loputtomasti elää yli varojensa, eikä voi valtiokaan. Holtiton velanotto on aloitettu talouden kasvun aikana. Suunta täytyy kääntää, ja Suomen on viimein aika elää suu säkkiä myöten, varojensa mukaisesti.
Huojentava totuus on, että me selviämme tästä. Liikkuminen ja lämmittäminen ovat tulevaisuuden Suomessa todennäköisesti halvempia kuin nyt, jos toteutamme venäläisen energian korvaamisen fiksusti.
Lähiaikana polttoaineet kuitenkin ovat totuttua kalliimpia. Kaikilla meistä ei ole mahdollisuuksia reagoida nousseisiin hintoihin nopeasti. Ei sitä noin vain vaihdeta autoa tai muuteta lämmitysmuotoa – saati myydä asuntoa tai uudelleen järjestetä koko elinkeinoa.
Meidän on mahdoton estää maailmanlaajuisia muutoksia, mutta voimme auttaa koteja reagoimaan muutokseen. Annetaan ihmiselle itselleen välineet pärjätä muutoksessa. Paras ratkaisu tähän on yksinkertainen: huolehditaan, että ihmisillä on töitä ja palkasta jää mahdollisimman paljon käteen. Kyllä jokainen itse tietää, mihin hän rahansa käyttää.
Verotusta on kehitettävä suuntaan, joka suosii työntekoa, yritystoimintaa, kotimaista omistamista ja muuta suomalaisten hyvinvointia lisäävää toimintaa.
Ansiotulojen verotusta pitää keventää vähintään miljardilla eurolla, jotta se myös näkyisi jokaisen palkkapussissa. Jotta tämän kokoluokan kevennyksiä voidaan tehdä, tarvitaan yhtä asiaa: kasvua. Tarvitsemme lisää työtä ja yrittäjyyttä. Meillä on muodostunut erikoinen tilanne työmarkkinoille. Auki on yli 240 000 työpaikkaa.
Työttömiä työnhakijoita on hieman vähemmän, 238 000. Meillä on samaan aikaan käsissämme huutava osaajapula ja korkea pitkäaikaistyöttömyys. Työikäiset ja työkykyiset on saatava kohtaamaan työpaikkojen kanssa.
Kun meillä on työtä ja kasvua, meillä on kyky vastata kasvaviin kustannuksiin niin yhteiskunnan kuin jokaisen oman arjen tasolla.
Paras lääke inflaatioon on selvä: haluan, että suomalaisille jää enemmän käteen ansaitsemistaan tuloista.
Ei siis rangaista ahkeruudesta, vaan käännetään Suomen kurssi kohti hyvinvoivaa valtiota, jossa arjessa pärjää ja mahdollisuuksia jää myös toteuttaa omia haaveita sekä unelmia.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.