Silloin tällöin on tärkeää päästä irtaantumaan arjesta. Politiikoilla se onnistuu parhaiten heinäkuussa, kun taas joissakin muissa ammateissa luonnonrytmi ei salli kesällä lomailua.
Pidän lomalla toiminnoista, jotka saavat mielen irti lehtien otsikoista ja sormet pois älypuhelimesta. Metsätyöt ja kalastus ovat tässäkin suhteessa aivan lyömättömiä. Lomaviikkojen saldo oli muutama tammukka, useita kuhia ja kasa halkoja. Tärkeintä oli kuitenkin aika jota sai viettää perheen kanssa yhdessä luonnon ääressä.
Loman katkaisivat normaaliin tapaan Brysselin kokoukset sekä kymmenettä kertaa järjestetty Porin Suomi-Areena. Viime vuosina keskustelujen kirjo on mukavasti laajentunut ja mukaan tulleet esimerkiksi itselleni tärkeät luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät kysymykset. Talouden osalta pohdimme muun muassa faktojen, mielipiteiden, ennusteiden ja suositusten eroja.
Valtionvarainministerin konkreettinen paluu arkeen tapahtuu elokuun ensimmäisellä viikolla. Kokoonnumme valtionvarainministeriön johdon kanssa kahdeksi päiväksi käymään läpi Suomen talouden tilannetta sekä eri ministeriöiden esityksiä ensi vuoden talousarvioon. Tämän pohjalta laaditaan noin seitsemän senttiä paksu esitykseni ensi vuoden talousarvioksi.
Olemme viime vuosina aktiivisesti hakeneet tapoja, jotka tekisivät tästä julkaisusta selkeämmän. Ollessani maa- ja metsätalousministerinä otimme yhden askeleen tähän suuntaan. Aikaisemmin budjettikirjassa kerrottiin paljonko kyseisenä vuonna käytetään kotimaista ja EU-rahaa kotimaisen ruuan tuotannon edistämiseen. Koska vaikkapa tukien maksatusaikataulut ovat viime vuosina hieman vaihdelleet, ei tästä saanut selkää kuvaa kokonaisuudesta. Siksi päätimme julkaista myös taulukon, jossa on kunkin vuoden tuotannolle maksettavat tuet. Tästä avoimuudesta saimme paljon myönteistä palautetta.
Samoin voisimme parantaa esitystapaamme kestävän kehityksen eteen tehtävien panostusten osalta. Suomi on yhdessä muiden YK:n jäsenmaiden kanssa sitoutunut 17 tavoitteeseen, joilla pyritään kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta vuoteen 2030 mennessä. Voisimme vuosittain tuoda esiin mihin suuntaan Suomen toimet sekä globaalisti että kansallisesti ovat edenneet esimerkiksi nälän poistamiseksi, ruokaturvan saavuttamiseksi, ravitsemuksen parantamiseksi sekä kestävän maatalouden edistämiseksi. Tulemme ottamaan tämän tavan käyttöön vuoden 2019 talousarvioesityksen yhteydessä.
Hallituksen elokuun lopulla olevan budjettiriihen voimme aloittaa tänä vuonna toteamalla, että Suomen talouden taantuma on takana. Tämä on erinomainen asia. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston uusimman ennusteen mukaan talous kasvaa 2,4 prosenttia tänä vuonna. Työttömyys vähenee, yritykset investoivat ja ihmiset luottavat tulevaan entistä paljon voimakkaammin. Viime vuosien ratkaisut tuottavat tulosta.
Kasvun ei kuitenkaan pidä antaa hämätä. Meillä on takanamme kuvaannollisesti ”menetetty vuosikymmen”, koska henkeä kohden lasketulla bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2008 finanssikriisistä ei ole kunnolla toivuttu vieläkään. Vaikka nyt onkin korkeasuhdanne, kasvu palautunee 1–1,5 prosentin tuntumaan pitkällä aikavälillä. Taloutemme suuret rakenteelliset haasteet eivät ole kadonneet minnekään. Jäykät työmarkkinat, korkea rakenteellinen työttömyys, ikääntymisen vuoksi vähenevä työväestö ja rajusti alijäämäinen julkinen talous kalvavat hyvinvointiamme jatkossakin, jos näitä asioita ei korjata.
Talouden hyvä käänne onkin käytettävä rohkeasti hyväksi. Kun huonojen kelien jälkeen aurinko paistaa ja maa taas kantaa, silloin on viipymättä lähdettävä töihin eikä jäätävä ihastelemaan kastepisaroita. Meillä on vielä paljon tehtävää. Tarvitsemme edelleen muun muassa menokuria, kannustavampaa sosiaaliturvaa, työmarkkinoiden päivittämistä tähän päivään sekä panostamista osaamiseen ja koulutukseen.
Petteri Orpo
Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.8.2017.