Lapsuudesta ja nuoruudesta
Synnyin Köyliössä, Satakunnassa 1969. Minulla on kaksi isosiskoa sekä nimestäni huolimatta sekä isä että äiti. Lapsuus oli onnellista aikaa. Asuimme pienessä Vuorenmaan maalaiskylässä, jossa vanhempani olivat opettajina. Ala-asteen kävin heidän koulussaan aivan kotini naapurissa.
Lapsuudesta ja nuoruudesta minulla on vain hyviä muistoja. Tekemistä riitti. Harrastimme eri urheilulajeja ja kävimme partiossa ja kalassa. Kotikylä oli turvallinen paikka kasvaa ja elää.
Kirjoitin ylioppilaaksi Säkylän seudun lukiosta vuonna 1989 ja suuntasin Parolannummelle suorittamaan varusmiespalvelusta. Viihdyin armeijassa. Kävin PsRUK:n ja harkitsin kadettikouluakin, mutta kun onnistuin armeija-aikana läpäisemään Turun yliopiston taloustieteen pääsykokeet, päätin suunnata armeijan jälkeen sinne.
Työelämästä
Elokuussa -94 minut valittiin ylioppilaskunnan pääsihteeriksi. Tuosta päivästä lähtien olen ollut yhtäjaksoisesti työssä ilman päivänkään taukoa. SYL:n pääsihteeriksi minut valittiin 1997. Pääsin tapaamaan presidenttiä, ministereitä ja virkamiehiä. Taistelimme opintotuen korottamisen ja tulorajojen noston puolesta ja pidimme myös hauskaa.
Tuosta tehtävästä siirryin 1998 Varsinais-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtajaksi. Toiminnanjohtajana tutustuin Varsinais-Suomeen läpikotaisin. Ajoin tuhansia kilometrejä vuodessa kevät- ja syyskokouksissa eri puolilla maakuntaamme. Homma meni kai hyvin, kun vuoden 2002 alusta sisäministerinä toiminut ja Kokoomuksen puheenjohtajaksi juuri noussut Ville Itälä kutsui minut Helsinkiin erityisavustajakseen.
Villen avustajana olin mukana politiikan kovilla areenoilla, hallituksen neuvotteluissa, eduskuntaryhmän ja puolueen taistoissa. Kun 2003 Kokoomus hävisi vaalit ja jäi oppositioon, siirryin Kokoomuksen apulaispuoluesihteerin tehtävään. Siinä toimin vuoteen 2005 asti, jolloin muutimme Turkuun. Turussa työskentelin yrityspalvelujohtajana Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa kunnes tulin maaliskuussa 2007 valituksi eduskuntaan.
Eduskunnassa minut valittiin ensimmäisen kauteni alussa eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi. Se oli minulle suuri asia. Lisäksi olin eduskunnan oman hallituksen eli kansliatoimikunnan toinen kokoomusjäsen. Puhetta
kansliatoimikunnassa johti tuolloin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Vuonna 2011 käytiin värikkäät eduskuntavaalit, joissa tulin uudelleen valituksi eduskuntaan. Toinen eduskuntakauteni oli vähintään yhtä työteliäs kuin ensimmäinenkin. Ennen valintaani ministeriksi ehdin toimia mm. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä sekä eduskunnan kansliatoimikunnassa. Maakunnassa olen johtanut sekä Varsinais-Suomen Kokoomusta että maakuntahallitusta.
Jokaisen poliitikon haaveena on päästä valtioneuvoston jäseneksi, joten valintani ministeriksi keväällä 2014 oli tietysti upea hetki. Seuraavina vuosina sain palvella isänmaata kolmessa opettavaisessa ja hienossa ministeripestissä. Maa- ja metsätalousministerin vuoden mittainen pesti oli ikimuistoinen. Opin itselleni täyden uuden alan asiat. Suomalaisen ruoan asia on pysynyt lähellä sydäntä. Puhtaassa suomalaisessa ruuassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Myös metsät tarjoavat uuden teknologian ansiosta loputtomasti uusia mahdollisuuksia.
Eduskuntavaaleissa 2015 tulin jälleen uudelleenvalituksi eduskuntaan. Vaalitulos vei Kokoomuksen hallitukseen ja minulle tarjottiin sisäministerin pestiä. Tuolloin, alkukesästä 2015, kun tasavallan presidentti nimitti hallituksen, en vielä tiennyt, kuinka keskeiseksi sisäministeriön ja sisäministerin rooli syksyn myötä muuttuisi. Syyrian sota ja muut levottomuudet Lähi-idässä ja Afrikassa aiheuttivat Eurooppaan ennennäkemättömän muuttoaallon, jossa Suomi ei jäänyt sivuun. Maahamme tuli hyvin lyhyessä ajassa ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ja humanitaarisen maahanmuuton politiikkamme kaikkine käytäntöineen piti arvioida uudelleen. Toimeksi oli laitettava ja niin me sisäministeriön johdolla todella teimme.
Asumme edelleen Turussa. Lapset ovat päivä päivältä vanhempia ja perheeseemme on tullut uusi jäsen, Taavi-koira. Hänkin lagotto-rotuinen. Minulle tärkeitä asioita maailmassa ovat perhe ja Kainuun mökki, kalastaminen ja metsästys, kuntoilu ja lukeminen. Elämässä parasta on, kun kotiovi menee kiinni ja pääsee viettämään iltaa kotona.
Nimi:
Antti Petteri Orpo
Syntymäaika:
3.11.1969
Perhe:
Vaimo Niina Kanniainen-Orpo, OTM,
kaksi lasta sekä Pessi ja Taavi koirat
Koulutus:
Valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto, pääaine taloustiede,
gradu kunnallisesta palveluntuotannosta
Sotilasarvo:
Reservin kapteeni