(Kolumni on julkaistu vm.fi verkkosivuilla 21.6.2017)
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto julkaisi tänään uusimman talousennusteensa. Kasvuodotusta nostetaan roimasti. Tänä vuonna talouden ennustetaan kasvavan jopa 2,4 prosenttia, mikä tarkoittaa jo kohtuullista kasvua. Aiemmin ennuste oli vaimeat 1,2 prosenttia. Myös vuosien 2018 ja 2019 ennustetta nostetaan, ja talouden odotetaan kasvavan 1,5 prosenttia kumpanakin vuonna.
Kasvu on laaja-alaista. Myös vienti on kääntynyt nousuun. Tuottavuuden ennustetaan kasvavan. Työttömyys laskee. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun lopussa yhteensä 291 500 työtöntä työnhakijaa, 40 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työllisyys paraneekin tulevat vuodet tasaisesti. Näistä kaikista uutisista voi olla erittäin iloinen! Toivottavasti mahdollisimman moni yritys rohkaistuu nyt investoimaan ja työllistämään – hyötymään kasvusta.
Talouskasvussa näkyy maailmantalouden hyvä vire. Olemme päässeet kiinni noususuhdanteeseen. Uskallan kuitenkin väittää, että myös hallituksen johdonmukaisella työlinjalla on merkittävä vaikutus kohentuneeseen tilanteeseen. Hallitus on asettanut työn päätöksenteossa etusijalle. Olemme muun muassa purkaneet työnteon kannustinloukkuja, madaltaneet työllistämisen esteitä ja parantaneet hintakilpailukykyä.
Nyt pitää olla rohkeutta panostaa tulevaan! Uudistustyötä pitää jatkaa. Kasvun tuoma tila tulee käyttää kestävän hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn luomiseksi. Pitää investoida koulutukseen, tutkimukseen ja järkeviin infrahankkeisiin. Kannustinloukkuja pitää edelleen purkaa ja työvoimapalveluja parantaa, jotta jokainen, joka tahtoo töihin, saa työllistymiseen tarvittavaa apua. Minä olen valmis tukemaan ja tekemään kaikkia uudistuksia, jotka vahvistavat Suomen tulevan kasvun ja menestyksen pohjaa.
Vahvan kasvun ei pidä antaa sokaista. Olisi hölmöyttä väittää, että kaikki ongelmamme ovat nyt takanapäin. Tämä ei pidä paikkaansa. Julkinen talous on edelleen rakenteellisesti kestämättömällä pohjalla. Elämme velaksi, tänäkin vuonna noin viisi miljardia. Talouden ankeiden vuosien aikana kerätty velkavuori, yli 100 miljardia valtionvelkaa, ei ole kadonnut minnekään. Valtava velkasäkki pitää sisällään ruman korkoriskin kaikille suomalaisille.
Kasvun kestävyyttä pitää myös vahvistaa. Suhdanteita tulee ja menee. Taloutemme pitää olla niin vakaalla pohjalla, että se kestää myös seuraavan taantuman, joka ennemmin tai myöhemmin on taas edessä – toivottavasti myöhemmin.
Hanskat eivät siis saa tipahtaa. Julkinen talous ei ole vielä kunnossa ja menokuria on jatkettava. Myös sote-uudistus pitää viedä maaliin. Kansantaloutemme kilpailukykyä on parannettava laajalla rintamalla. Hintakilpailukykymme ei vielä ole riittävällä tasolla, jotta vientimenestys olisi taattua myös tulevaisuudessa. Tässä palkkamaltilla on elintärkeä osa. Maltti on tärkeää, jotta työllisyys paranisi vientivetoisen kasvun voimin.
Minä uskon, että työmarkkinoilta löytyy edelleen malttia ja vastuullisuutta tehdä ratkaisuja, jotka päästäisivät mahdollisimman monta suomalaista töihin. Juuri ennen finanssikriisiä 2008 ja sen aikana tehtiin lähes kautta linjan liian suuret palkankorotukset, jotka pahensivat ja pitkittivät talousahdinkoa, josta nyt olemme nousemassa. Näistä kokemuksista on varmasti otettu opiksi. Hallitus ei puutu palkanmuodostukseen, vaan se kuuluu työntekijä- ja työnantajaliitoille ja työpaikoille.
Suomi on yksi maailman parhaita maita! Vakaa, osaava yhteiskuntamme näyttää talouskasvun myötä taas uudistumisvoimansa. Olemme näyttäneet, että tiukan paikan tullen Suomessa osataan tehdä vaikeitakin päätöksiä. Monet uudistukset ovat kuitenkin vielä kesken tai kokonaan tekemättä. Näytetään nyt, että osaamme toimia viisaasti myös hyvinä aikoina.
Petteri Orpo
Valtiovarainministeri