Hyvä puoluevaltuusto, muut kuulijat. Noin puolitoista kuukautta on kulunut siitä, kun Kokoomus teki kuntavaaleissa paluun Suomen suurimmaksi puolueeksi. Se oli mukava ilta, kun meidän kaikkien, koko laajan kenttäväkemme työ sai palkintonsa ihmisten antamana luottamuksena.
Olemme olleet tutkitusti Suomen luotetuin kuntapuolue, ja vaalitulos kertoo, että niin olemme edelleen. Kolmas kerta peräkkäin Suomen suurimmaksi kuntapuolueeksi. Se on historiallinen saavutus.
Nämä puoluevaltuuston kokoukset ovat politiikan vuosikellossa hyviä mittareita ja välietappeja. Kun viime syksynä kesän puoluekokouksen muutoksien jälkeen kokoonnuimme Mikkelissä, gallupit näyttivät meille 17:llä alkavaa lukua.
Oli itsellänikin ohutta epävarmuutta, kun mediassa oli tyypilliseen tapaan jo alettu kysymään pikavoittojen perään. Moni teistä valoi silloin uskoa keskusteluiden jälkeen, että nyt näyttää hyvältä. Se vahvisti omaa tunnelmaani ja niitä linjauksia, jota olimme jo päättäneet tehdä.
Tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä suunta oli jo selkeästi kääntynyt. Silloin aamulla tullut mittaus vahvisti sen, että olemme oikealla tiellä. Tuskin monikaan meistä silti oli vielä varma, että vaalipäivänä olemme kilpailijoihin nähden kannatuksessa yksin aivan omalla kymmenluvulla.
Sanoin silloin puheessani ”Jokaisessa vaalissa äänet on aina ansaittava uudestaan. Kaikkien panoksella, pienelläkin, on erityisesti kuntavaaleissa väliä.” Minusta tuo yksinkertainen viesti meni läpi koko organisaation.
Ykköspuolueen paikka valtakunnallisesti antaa meille vahvan valtakirjan tehdä työtä ja puhua jatkossakin suomalaisille tärkeiden asioiden puolesta. Olemme saaneet taas mahdollisuuden olla luottamuksen arvoisia. Kokoomus ottaa kansan luottamuksen vastaan nöyränä ja kiitollisena.
Tuloksesta kuuluu suuri kiitos myös teille tässä salissa, jotka teitte väsymättä töitä loppuun saakka ja piditte Kokoomuksen lippua korkealla. Helsingin menestys on äärimmäisen tärkeää, mutta olimme suurin myös muun maan tuloksella. Kertoo koko kentän onnistumisessa.
Juhlat olivat ansaitut, mutta ne on nyt juhlittu. Nyt ja varsinkaan nyt ei ole lainkaan varaa jäädä lekottelemaan tyytyväisyyteen. Päinvastoin. Nyt on aika katsoa eteenpäin ja jatkaa määrätietoista työtä.Kärkipaikka on nyt otettava pohjana seuraavaa kisaa varten, nimittäin maakuntavaaleja. Kun hyödynnämme kaiken sen analyysin ja tiedon, joka kuntavaalien jälkipohdinnoista on kertynyt ja kertyy koko ajan, olen aivan varma tästä: Niissäkin vaaleissa etenemme.
On tunnustettava, että kuntavaaleissa jäi monin paikoin hiukan hampaan koloon – nyt on loistava tilaisuus parantaa asetelmia niillä alueilla, joilla kuntavaaleissa jäi parannettavaa.
Maakuntavaalit ovat meille houkutteleva haaste ja loistava mahdollisuus. Mutta niissä pärjääminen vaatii työtä, raakaa työtä, ja paljon, kaikilla tasoilla.
Ja meillehän se sopii, me olemme työn puolue.
Ehdokasasettelu on myös maakuntavaaleissa onnistumisen edellytys. Haluan nyt haastaa teitä kaikkia paitsi lähtemään itse ehdokkaiksi, myös hankkimaan uusia ehdokkaita. Meidän kannattaa laajentaa hieman näkökulmaa ja miettiä omissa maakunnissanne sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole kokoomuslaisia.
Ketkä juuri teidän maakunnassanne olisivat sellaisia näkyviä ja arvostettuja hahmoja, jotka haluaisitte nähdä Kokoomuksen ehdokkaina? Miettikää tällaisia henkilöitä ja tehkää listaa.
Kysykää ehdolle. Minä lupaan, että puoluejohto, ministeriryhmä ja eduskuntaryhmä auttavat ja tukevat parhaansa mukaan potentiaalisten ehdokkaiden saamisessa listoille.
Kokoomus ottaa nämäkin vaalit tosissaan. Minä uskon ja oikeastaan tiedän, että mitä vahvemmin Kokoomuksen linja saadaan ohjaamaan maakuntien kehitystä, sitä paremmin menee maakunnilla ja ihmisillä maakunnissa. Ja se ratkaistaan tulevissa maakuntavaaleissa.
Eivät maakuntavaalit ole todellakaan keskustan temmellyskenttä, vaan aidosti suuri mahdollisuus Kokoomukselle. Maakuntahallinnossa siirrytään äänileikkurijärjestelmästä aidosti kansanvaltaiseen järjestelmään ja se sopii meille. Kokoomuksen tavoitteena on olla valtakunnan suurin puolue ja ottaa ykköspaikka ainakin 5-6 maakunnassa.
Hyvä puoluevaltuusto
Tämä kansanliike juhlii ensi vuonna satavuotista taivaltaan, joka kattaa lähes koko itsenäisen Suomen historian. Niin kuin tiedetään, Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin joulukuussa 1918.
Tuo vuosi kaikkine vaiheineen oli eräs ratkaisevimmista koko isänmaan myöhempien vaiheiden kannalta. Vasta itsenäistyneen maan jakautuminen kahtia oli tuskainen, ja yhä tänäkin päivänä tuon vuoden muistot herättävät syviä tunteita.
Kokoomus perustettiin Suomeen, joka oli pahasti jakautunut, keräämään sitä taas yhteen ja luomaan uudeksi. Kokoamaan samanlaiset arvot jakavia ihmisiä yhteiseen työhön, joka jatkuu tänäkin päivänä.
Olemme aina olleet yhteiskunnallisena voimana rakentava ja vakaata kehitystä tavoitteleva liike. Meidän aatteellisessa perimässämme syvällä on koko joukko kestäviä ja juurevia suomalaisia hyveitä sekä rakkaus Suomea kohtaan.
Kun luen vuonna 1918 annettua perustamisjulistusta, oikein hämmästyn, miten suuren osan siitä voi edelleen koko sydämestään allekirjoittaa.
Sovinnollisen kansalaishengen edistäminen, vähäväkisten kansanosien tukeminen, koulusivistys kaikille, miesten ja naisten tasa-arvo, työn kunnioitus, kaikkien luottamusta nauttiva puolueeton järjestysvalta. Kaiken keskiössä on alusta asti ollut ihminen.
Myöhemmät periaateohjelmat ovat tuoneet mukaan uusia vivahteita ja teemoja, pitäen liikkeen kiinni maailman ja aikojen muutoksissa. Esimerkiksi vuoden 1951 ohjelmassa korostuivat itsenäisyyden turvaaminen ja sodan jälkeisten sosiaalisten kysymysten ratkaiseminen.
Keskeisesti esillä olivat myös oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja parlamentarismin turvaaminen ja taloudellisen vapauden puolustaminen – toisin sanoen länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen peruspilareiden puolustaminen aikana, jolloin monet tuulet puhalsivat aivan toiseen suuntaan.
Tietyt perusjuonteet ovat kuitenkin alusta asti kulkeneet mukana läpi vuosikymmenten, syntyen aina uudelleen hieman uudenlaiseen valoon. Jokaisessa periaateohjelmassaan Kokoomus on tavalla tai toisella kysynyt, mitä tämä tai tämä arvo meille merkitsee tänä päivänä ja tulevaisuudessa.
Kun puhumme liikkeestä, puhumme koko Suomen ja kaikenlaisten suomalaisten puolueesta, joka tekee jatkuvaa työtä isänmaan kehittämiseksi aina vain paremmaksi.
Samalla meidän on itse kehityttävä. Meidän kokoomuslaisten aatteen on oltava elävä, ja sen on aina pystyttävä antamaan vastauksia niihin suuriin kysymyksiin, joita kulloisenakin aikana kansana ja Suomena kohtaamme. Vain elävä aate vie eteenpäin.
Hyvät ystävät
Nykyinen periaateohjelmamme on palvelut hyvin, vuodesta 2006 asti se on ollut vahva pohja kaikelle politiikallemme. Ja hyvä se on edelleen. Se on kuitenkin aivan erilaisesta maailmanajasta kuin missä me nyt elämme. Se on hyvä ohjelma, mutta se on onnellisten aikojen ohjelma.
Ei ollut tietoa finanssikriisistä, ei velkakriisistä, ei kansainvälisen politiikan sääntöjen siirtymisestä syrjään voimapolitiikan edessä. Ei ollut tietoa kotimaisesta talouden romahduksesta, ei Nokian matkapuhelinten tuhosta, ei vuosikausia jatkuvasta nollakasvusta eikä hälyttävästä nuorisotyöttömyydestä.
Ei arabikeväästä, sitä seuranneista levottomuuksista, ei kalifaatista eikä Eurooppaa kohdanneista turvapaikanhakijoiden vaelluksista. Ei Brexitistä eikä hybridivaikuttamisesta.
Jotta ei mene pelkäksi synkistelyksi: Ei ollut toisaalta tietoa myöskään sosiaalisesta mediasta, eikä muusta teknologian uskomattoman nopeasta kehityksestä ja leviämisestä jatkuvasti edullisempana kaikkien käyttöön. Maailmanlaajuisesti äärimmäinen köyhyys on vähentynyt huimaa vauhtia.
Vuonna 2006 ei ole ollut tietoa monesta muustakaan asiasta, joista joitakin harva piti edes mahdollisina. Maailma on muuttunut, ja ehkä mekin hiukan siinä samalla. Nyt on oikeastaan paras mahdollinen hetki pysähtyä ja katsoa ympärille sekä itseemme ja kysyä, keitä me olemme ja mistä meidän aatteemme oikeastaan on tehty.
Hyvä puoluevaltuusto
Tänä keväänä, itse asiassa tänään konkreettisesti käynnistyy periaateohjelmauudistuksen kenttäkierros. Se alkaa täältä Jyväskylästä. Puoluehallitus on päättänyt, että aatetilaisuuksien roadshow kiertää seuraavien kahdentoista kuukauden aikana kaikki maakuntakeskukset ja suurimmat kaupungit.
Tulevan vuoden aikana Kokoomuksen kenttä käy läpi laajan ajatusprosessin, jonka yhteydessä avaamme itseämme myös muulle yhteiskunnalle. Nämä keskuskaupungeissa pidettävät aatekeskustelut ovat avoimia yleisölle ja tiedotusvälineille, ja niihin kutsutaan kanssamme keskustelemaan paikallisista korkeakouluista professoreita, tutkijoita ja muita ajattelijoita. Heiltä saamme työhömme tietoa, näkökulmaa ja kritiikkiäkin.
Tilaisuuksissa käsitellään laajasti erilaisia yhteiskunnallisia ja ideologisia teemoja, osa on pienempiä ja osa suurempia. Olennaista on, että niihin voi jokainen halutessaan päästä osallistumaan.
Kiertueen järjestäminen näin avoimena on uudenlainen tapa tehdä asioita ja oikeastaan jopa välttämätöntä. Nykyaikana meidän on väistämättä puhuttava paitsi Kokoomuksesta, myös Suomesta ja koko maailmasta.
Aatteemme on osa monien länsimaisten ajattelutraditioiden jatkumoa, ja me puolueena samalla tavalla osa paitsi suomalaista yhteiskuntaa, myös laajemmin osa kansainvälistä maltillista keskustaoikeistolaista aateyhteisöä monine vivahteineen.
Tänään Jyväskylässä tilaisuudessamme alustaa Suomen historian professori Petri Karonen, joka kertoo tutkimustiedon pohjalta suomalaisen yhteiskunnan kyvystä selviytyä kriiseistä. Ministeristämme mukana on opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka johdattelee pohtimaan arvojen merkitystä yhteiskunnan rakentamisessa paremmaksi.
Toivon, että mahdollisimman moni pystyy jäämään ja osallistumaan. Jos tänään ei ehdi mukaan, tilaisuus tarjoutuu jokaiselle myös omassa piirissä seuraavan vuoden aikana.
Puolueen ohjelmatyön verkostot ja vaikuttajaryhmät on jo aktivoitu tuottamaan ajatuspapereita omien tehtäväalueidensa näkökulmasta.
Lähiaikoina muun muassa puoluevaltuusto saa vastattavakseen verkkopohjaisen ajatustehtävän, joka on valmisteltu Kansion ja Toivo-ajatuspajan yhteistyönä.
Piireissä ja paikallisyhdistyksissä erilaisten aateiltamien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen on täysin sallittua ja jopa suotavaa. Kaikki kokoomuslainen ajatustyö tulee näin eri tavoin osaksi periaateohjelmamme uudistusta.
Tavoitteena on, että jokaisella kokoomuslaisella on mahdollisuus olla mukana määrittelemässä sitä, mikä on meidän yhteiskunnallisen ajattelumme peruskivi vuonna 2018 ja siitä eteenpäin.
Hyvät ystävät
Tämä hallitustaival on nyt melko tarkkaan puolessavälissä. On hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin ja arvioida, mitä ensimmäisen puolikkaan aikana on saatu aikaan ja missä vielä riittää tehtävää. Puoliväliriihessä kävimme kumppaneiden kanssa taas kerran melko tiukkojakin vääntöjä. Nostan joitakin esimerkkejä.
Ehdottomia onnistumisia puoliväliriihessä oli lukuisia. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Maksut alenevat jopa satoja euroja pieni- ja keskituloisilla. Tämä on merkittävä työssäkäynnin kannattavuutta lisäävä parannuksia. Työllisten määrä kasvaa noin neljällä tuhannella. Samalla tämä on merkittävä kädenojennus lapsiperheille.
Asumistuen indeksointia muutettiin, mikä osaltaan auttaa taittamaan valtavasti paisuneita asumistukimenoja. Tämä ei ratkaise koko ongelmaa kerralla mutta auttaa alkuun. Varhaiskasvatusmaksut ja asumistuki kuuluvat kaikkein pahimpien kannustinloukkujen sarjaan, ja molempien kanssa päästiin eteenpäin.
Näillä ratkaisuilla työnteko tuli taas hitusen aiempaa kannattavammaksi. Viime syksynä sovittiin joukosta työllisyystoimia, nyt tehtiin lisää ratkaisuja, ja tulevan syksyn budjettiriihessä tehdään taas lisää. Kokoomus ei ole luovuttanut eikä luovuta työllisyystavoitteesta.
Teimme panostuksia. Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme luopuneet tiukasta talouspolitiikan linjasta. Teimme kohdennukset menokehyksen sisältä ja keskittyen muutamiin kohteisiin, jolloin saimme vaikuttavampia tuloksia. Ei siis kaikkea hyvää kaikille, vaan kohdennetusti tärkeimpiin asioihin. Nämä kohteet olivat osaaminen, työllisyys ja turvallisuus sekä pieni ja keskituloiset perheet.
Melkein sadan miljoonan panostukset turvallisuuteen tulevat suureen tarpeeseen. Poliisien määrä voidaan säilyttää tämän vuoden tasolla, mutta myös suojelupoliisi ja rajavartiolaitos saivat lisäresursseja. Teimme myös täydentäviä linjauksia harmaan talouden torjumiseksi.
Pieni mutta tärkeä päätös oli velallisten aseman helpottaminen konkurssi- ja ulosottolainsäädännön muutoksilla. Tämä antaa lisätilaa monille yritteliäille ihmisille, jotka tahtoisivat tehdä töitä.
Ympäristö sai myös tärkeän tuen, kun vanhojen metsien suojeluohjelman, Metson rahoitusta lisättiin. Tämä on tärkeää aikana, jolloin lisäämme metsiemme käyttöä merkittävästi. Samaan aikaan on luonnon monimuotoisuudesta huolehdittava.
Vastaavia tärkeitä ja oikeaan suuntaan vieviä ratkaisuja on riihen paperi täynnä, eikä tässä aika riitä käydä kaikkea läpi.
Moni tavoiteltu asia jäi tällä erää toteutumattakin. Esimerkiksi perhevapaauudistuksen käynnistämiseen meillä Kokoomuksella olisi ollut täysi valmius. Tunnetuista syistä siinä ei kuitenkaan pystytty etenemään. Sanon kuitenkin: Tämä asia ei poistu agendalta, ja Sannia tässä soveltaen lainatakseni: Me jatkamme tämän asian ajamista niin kauan, että siitä tulee totta.
Samalla on pakko todeta, että odotuksen riihen suhteen olivat monilla epärealistisia. Etujärjestöissä esiintyi käsityksiä, että hallitusohjelma siellä noin vain kirjoitetaan uudelleen. Täytyy aina pitää mielessä, että hallitusohjelma on tehty koko neljän vuoden kaudeksi, ja sen toteuttaminen vaatii malttia. Puolustan siis hallituksen tekemistä, vaikka tunnustan, että olisimme monessa kohdassa olleet valmiit menemään pidemmälle ja nopeammin.
Päälinja kuitenkin pitää, ja isossa kuvassa olemme menossa oikeaan suuntaan. Työllisyystavoite on tärkein. Sen mukana tavoitteet talouden kohenemisesta ja velkaantumisen taittumisesta joko seisovat tai kaatuvat.
Siksi sanon teille nyt ja lähetän viestin myös kumppaneille: Mikäli syksyn budjettiriihessä ennusteet työllisyydestä eivät ole paremmin tavoiteuralla, meidän on jälleen yhdessä pohdittava uusia keinoja ja tehostettava vanhoja. Esimerkiksi pk-yritysten työllistämishalukkuuteen ja työllistämiskynnyksen madaltamiseen on välttämätöntä löytää vaikuttavia keinoja.
Yhdestä asiasta riiheen liittyen on syytä olla aivan erityisen iloisia. Haluan, että kaikki muistavat tämän päivän viestistäni ainakin tämän:
Hallitusohjelman koulutussäästöt ovat takana. Nyt rakennetaan uutta.
Nostan joitakin esimerkkejä.
Panostamme yritysten tuotekehitykseen, uudistumiseen, huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen osoittamalla Tekesille määrärahoja yhteensä 70 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019.
Rahoitusta suunnataan kasvua vauhdittaviin yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin. Suomen Akatemialle varataan vastaavasti yhteensä 50 miljoonaa euroa lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen vuosina 2018 ja 2019. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.
Hallitus hakee lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen myös pääomituksen avulla. Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi valtio varautuu pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoonalla eurolla.
Kaiken kaikkiaan Opetus- ja kulttuuriministeriö sai riihestä vuodelle 2018 70 miljoonan lisäpanostukset sekä osaaminen 200 miljoonan euron pääomituksen.
Sivistyskokonaisuuteen kuuluu myös aiemmin mainittu varhaiskasvatusmaksujen alentaminen pieni- ja keskituloisilla.
Samaan aikaan koko koulutusjärjestelmä käy läpi suurempaa reformien kokonaisuutta kuin koskaan.
Toistan: Nyt koulutuksessa rakennetaan uutta.
Näillä lisäyksillä ei saatu maailmaa valmiiksi, mutta ne ovat kuitenkin merkittäviä ja niistä on syytä aidosti iloita. Puoliväliriihessä aloitimme koulutuskäänteen. Me olemme sivistyksen puolue, tämä on syvällä meidän aatteessamme, eikä mikään tai kukaan ota tätä meiltä pois.
Hyvä puoluevaltuusto
Puheenjohtaja Rinne kehotti vappupuheessaan hallitusta eroamaan. Minä kyllä ymmärrän, että vappupuheen tarkoituksena on saada pakkasessa värjöttelevät joukot reippaalle mielelle, mutta rajansa kaikella. Nytkö hallituksen pitäisi heittää hanskat tiskiin, kun vihdoin taloudessa on nähty käänne parempaan.
Talous kasvaa, työttömyys vähenee ja luottamus nousee. Tämäkö on sellainen tilanne, jossa pääministerin tulisi jättää eronpyyntönsä? Haluan sanoa aivan suoraan, että en ole pitkään aikaan kuullut hölmömpää vaatimusta kuin minkä puheenjohtaja Rinne vappupuheessaan esitti.
Heidän itsensä kannattaisi siirtyä EI -puolueen roolista KYLLÄ -puolelle. Kaikkea vastustamalla tätä maata ei rakenneta.
Satavuotias Suomi ei ansaitse hallituskriisiä. Kokoomus on sitoutunut maan kurssin kääntämiseen. Meidän tehtävämme on pitää kiinni siitä, että hallitusohjelman hyvästä työn linjasta pidetään kiinni ja rohkaista kumppaneita rohkeisiin uudistuksiin. Meistä ei yksikään uudistus jää kiinni.