(Julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuudessa 28.11.2018)
Meidän kaikkien on otettava ilmastonmuutoksen hillintä vakavasti. Ilmasto lämpenee vielä nopeammin kuin olemme luulleet. Toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan enemmän ja nopeammin maailmanlaajuisesti, EU:ssa, Suomessa ja kotitalouksissa.
Toivoa on. Pohjoismaiden esimerkki osoittaa, että onnistuneella ilmasto- ja energiapolitiikalla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja samalla edistää kestävää talouskasvua.
Suomi oli ensimmäinen maa, joka otti käyttöön hiiliveron vuonna 1990. Jatkaisin edistyksellistä linjaamme saastuttamisen ja päästöjen hinnoitteluissa. Tulevalla vaalikaudella siirtäisin verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta haittaveroihin.
Verotetaan vähemmän sitä, mistä meidän hyvinvointimme kasvaa, eli työtä, mutta verotetaan enemmän sitä, mikä haittaa meitä, eli ilmastolle ja ympäristölle haitallista toimintaa.
Liikenteen päästöt pitäisi saada kuriin. Tehokas tapa vähentää liikenteen tuottamia päästöjä olisi autokannan uusiminen. Me suomalaiset ajamme liian vanhoilla, paljon päästävillä autoilla. Harvalla on kuitenkaan varaa ostaa kallista Teslaa tai muuta uutta autoa. Auton hankintahintojen tulisi laskea, jotta auton vaihtaminen vähäpäästöiseen olisi todellinen vaihtoehto tavalliselle suomalaiselle palkansaajalle.
Poistaisin päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen autoveron seuraavan vuosikymmenen aikana. Siirtäisin vastaavan verorasituksen ajoneuvoveroon niin, että keski- ja suuripäästöisten autojen käyttöä verotettaisiin enemmän. Verouudistus tulisi valmisteluun vasta seuraavalla hallituskaudella.
Moni saattaa miettiä, onko autokannan uudistamisessa mitään järkeä, jos sähköautojen sähkö kuitenkin tuotettaisiin saastuttavilla tavoilla. Suomen sähköntuotannosta päästötöntä on jo nyt noin 80 prosenttia ja pohjoismaissa 90 prosenttia. Sähkön kulutuspiikkien aikana käytetään fossiilisia polttoaineita, mikä aiheuttaa päästöjä.
Tulevaisuudessa sekä lämmöntuotanto että liikenne voivat hyvin nojata enemmän sähköön, kunhan samalla kehitetään kysyntäjoustoa ja varastointia, joilla tasataan sähkön tuotanto- ja kulutushuippujen eroja.
Jos noin puoli miljoonaa sähkölämmitteistä kotitaloutta hyödyntäisi sähkön hintavaihteluita, se riittäisi kylmänä talvivuorokautena tasaamaan sähkön tarpeen heilahteluita Loviisan ydinvoimaloiden tehon verran. Tekniikka kulutuspiikkien tasaamiseen on jo olemassa. Sähkön hinnoittelu tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi kuluttajia ja yrityksiä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihtelua.
Verotuksen painopistettä siirtämällä, autokantaa uudistamalla ja sähkön hintavaihteluita hyödyntämällä ottaisimme Suomessa merkittäviä askelia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Suomen pitää tehdä oma osansa, mutta maailmalla voimme tehdä vielä enemmän ilmaston hyväksi.
EU:ssa Suomen tulee ajaa päästövähennystavoitteiden kiristämistä. Olen tarjonnut kansainvälisissä pöydissä osaratkaisuksi kestävän kehityksen budjetointia ja valtiovarainministereiden tiiviimpää yhteistyötä verotuksessa.
Hiilen sitominen on toinen puoli ilmastokriisin ratkaisua. Markkinoiden luomiseksi hiilen sidonnalle on mielenkiintoisia aloitteita, kuten hiilipörssi. Ministeri Leppä esitti vastikään, että EU perustaisi metsärahaston, joka rahoittaisi metsien istuttamista Afrikassa.
Suomen esimerkit on otettu innostuneesti vastaan maailmalla. Meillä on sellaista osaamista, joka kiinnostaa muualla. Hyödynnetään se ja osoitetaan johtajuutta ilmastoasioissa.
(Kuvaus: Kalle Lahtinen, Kansallinen Kokoomus rp.)